Jumalankuvia varastettu, puolustajia vangittu, kamerat pimeinä

Tekijällä oli koko yö aikaa. Lauantai-illan ja sunnuntaiaamun välisenä yönä 19.–20. syyskuuta Faridpurin Uttar Kalibarin temppelistä vietiin vähintään 20 kiloa painava Kalin jumalankuva, sitä koristaneet kultakorut, pienet messinkiset Vishnun, Radha-Krishnan ja Manasan kuvat sekä Shivan lingamin ympärille kiertynyt hopeinen käärme. Valkoisesta marmorista tehty Shiva, jonka päällä jumalatar seisoi, jätettiin paikalleen. Teologiaa vai kullan hintaa? Poliisi ei ole vielä kertonut. Temppelin valvontakamerat eivät tietenkään toimineet. Useat poliisiryhmät tutkivat tapausta, mutta mitään ei ole saatu takaisin.

Uutistoimisto IANS liittää varkauden hindutemppeleihin ja vähemmistöihin kohdistuneiden hyökkäysten aaltoon, joka alkoi Muhammad Yunusin väliaikaishallituksen aikana ja on jatkunut nykyisen Bangladeshin kansallismielisen puolueen (BNP) hallinnon aikana. Vallasta syrjäytetty Awami League menee pidemmälle: se luettelee irtisanomisia, estettyjä ylennyksiä, takavarikoituja koteja ja maita sekä Rangpurissa hiljattain tapahtuneen surman, jossa sai surmansa eläkkeellä ollut hinduopettaja Ganapati Chakraborty koko perheineen. Puolueen mukaan BNP:n hallitus ei reagoinut tapaukseen mitenkään. Puolue tuntee aiheen: hinduihin hyökättiin myös sen valtakaudella, etenkin vuoden 2021 Durga Puja -mellakoissa.

Kolkatassa neljä intialaista järjestöä esitti 31. elokuuta ilmiöstä lukuja: vuonna 2025 surmattiin 66 uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvaa ja vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla 44 lisää, minkä lisäksi temppeleitä on tuhottu, maita takavarikoitu ja koteihin hyökätty. Luvut ovat aktivistien, eivät oikeudellisesti vahvistettuja. Bangladeshin väliaikaiset viranomaiset kuvasivat useimpia tällaisia hyökkäyksiä poliittisiksi eikä uskonnollisiksi ja perustelivat, että hinduihin oli hyökätty, koska heitä pidettiin Awami Leaguen kannattajina. Rauhoittelevaksi tarkoitettu selitys lähinnä vahvistaa, että Bangladeshissa uskonto voi toimia myös puoluekirjana – ja puoluekirja maalitauluna.

Järjestöt vaativat myös neljän puolustajan vapauttamista. Syyskuusta 2024 asti vangittuna ollut 76-vuotias Shahriar Kabir on syytettynä murhasta kansainvälisessä rikostuomioistuimessa International Crimes Tribunalissa – juuri siinä tuomioistuimessa, joka perustettiin käsittelemään vuoden 1971 sotarikoksia, joita hän itse tuomitsi vuosikymmenten ajan. Eturauhassyöpää sairastava 77-vuotias Rana Dasgupta ei tietojen mukaan ole voinut näyttäytyä julkisesti eikä siten myöskään saada hoitoa lähes kahteen vuoteen; tukijoiden mukaan häntä ”ajetaan kohti kuolemaa”. Kesäkuussa takuita vastaan vapautettu 72-vuotias taloustieteilijä Abul Barkat on yhä syytettynä useissa jutuissa, muun muassa kavalluksesta, joka liittyy hänen johtamansa Janata Bankin myöntämiin lainoihin. Marraskuussa 2024 pidätettyä hindumunkkia Chinmoy Krishna Das Brahmacharia puolestaan syytetään asianajajan murhasta Chattogramissa, vaikka hänen tukijoidensa mukaan oikeudessa esitetty näyttö osoittaa hänen olleen tuolloin vangittuna. Täydellinen alibi: hän istui jo vankilassa.

Aktivistit haluavat New Delhin kutsuvan Bangladeshin lähettilään puhutteluun ja vievän asian kansainvälisille elimille, ja he varoittavat, että vaikeneminen nöyryyttäisi Intiaa. Bangladeshin hindut eivät ole turvassa kotimaassaan, eivätkä he aktivisti Mohit Rayn mukaan pääse edes Intiaan. Enimmäkseen he toimivat argumenttina muiden kiistoissa.

Dhakassa hallitukset vaihtuvat, mutta temppelit ovat yhä maalitauluja. Faridpurissa kamerat olivat pois päältä. Chattogramissa ainoa epäilty, jolla on aukoton alibi, on se, joka istuu telkien takana.

Lähteet: IANS ap7amin kautta (21. syyskuuta 2026); WION (31. elokuuta 2026). Lisätaustaa: The Business Standard, PTI, Al Jazeera.